Ihminen kasvaa yhteydessä toiseen ihmiseen. Yhteyksiä voi muovata, korjata ja luoda uudelleen psykoterapian keinoin.
Yksilön, työparin, työryhmän ja -yhteisön ammatillista kasvua ja kehitystä voidaan puolestaan tukea työnohjauksella. Se lisää hyvinvointia ja työn laatua.
Tärkein seikkailu on tutustua omaan itseen ja omiin reaktiotapoihin. Psykoterapiassa keskeistä on erilaisten elämänkokemusten käsittely sekä yhteisen ymmärryksen etsiminen ja löytäminen oman itsen ja läheisten kanssa. Se lisää hyvinvointia.
Tule sellaisena kuin olet,
luodaan yhdessä uutta!
Psykoterapeutti Terhi Kotilainen - Tampere
Minulla on yli 25 vuoden kokemus ihmissuhdetyöstä, etenkin kriisi- ja traumatyöstä. Tarjoan perhe- ja paripsykoterapiaa sekä työnohjausta ja koulutusta. Monenlaiset perheet, parit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä esimerkiksi perhehoitajat ja hanketyöntekijät ovat kokeneet hyötyneensä työskentelystä kanssani. Toimin myös perhepsykoterapeuttina ja työnohjaajana systeemistä työotetta käyttävissä työryhmissä.
Psykoterapia perustuu keskusteluun. Se on psyykkistä työskentelyä, jonka tarkoituksena on hyvinvoinnin lisääntyminen. Se tukee henkistä kasvua ja parantaa ihmisen valmiuksia ratkaista itse ongelmiaan. Sitä käytetään elämänkriiseissä, mielenterveyden hoidossa ja itsensä kehittämisessä.
Perhepsykoterapeuttinen työotteeni perustuu systeemiseen ajatteluun, voimavara- ja tunnekeskeisyyteen sekä narratiivisuuden oppeihin ja keholliseen tutkimiseen. Yhdistän traumaterapeuttista osaamista kiintymyssuhdeajatteluun. Myös yksilökäynnit omakustanteisesti mahdollisia. Pitkä kokemus maahanmuuttajien ja pakolaisten kanssa tehtävästä kulttuurisensitiivisestä työstä sekä monikulttuurisista perheistä.
Työskentelytavassani keskeistä on avoin dialogisuus, reflektiivisyys ja yhteistoiminnallinen työote, joka on kaikkia kunnioittava ja yhteistä ymmärrystä etsivä. Toiminnalliset menetelmät ja kehoilmaisun tutkiminen sisältyvät usein työskentelyprosessiin.
Terhi luo luottamuksellisen ja turvallisen työskentelyilmapiirin. Hän on tilaa antava, luonteva, empaattinen, sensitiivinen, ammatillisesti läpinäkyvä, vaihtoehtoja esittävä ja keskustelua eteenpäin vievä aktiivinen auttaja.
Minulla on psykoterapeutin suojattu ammattinimike. Se tarkoittaa sitä, että olen terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on käynyt pitkän psykoterapiakoulutuksen oman peruskoulutukseni lisäksi.
Olen käynyt myös kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksen. Koulutuksiin on kuulunut perhe- ja paripsykoterapiatyötä työnohjausta saaden sekä omat psykoterapiat.
Koulutukset
Yhteiskuntatieteiden maisteri 1998
Erityistason perheterapeutti, psykoterapeutti 2007 (Valvira, Kela)
Perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti ja työnohjaaja 2017
Työnohjauksen syventävät opinnot, organisaatioanalyyttinen viitekehys 2021/Metanoia Instituutti
Menetelmäkoulutuksia esim. MBSR (mindfulness based stress reduction, NET (narrative exposure therapy)
Sensomotorinen psykoterapia I-taso, traumojen hoitaminen 2018
Sensomotorinen psykoterapia II-taso, kiintymyssuhdetraumojen hoitaminen 2022
2023 kouluttaudun Vakauttava pari – ja perheterapia -koulutuksessa
Valviran rekisterissä:
Valviran JulkiTerhikki (valvira.fi) rekisteristä voit tarkistaa tietoni ja kelpoisuuteni.
Kela-pätevyys:
Kuntoutuspsykoterapia perhe- ja pariterapiana
Kuntoutuspsykoterapia | Kela
Lasten ja nuorten psykoterapioihin liittyvät vanhempain ohjaukset
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottaja perhe-/pariterapiassa (perheterapia myös alle 16-vuotiaille).
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus | Kela
Kelan myöntämiin terapioihin voi saada matkakorvausta
Matkakorvaukset | Kela
Kela voi myöntää yksilöterapian rinnalle perhe- tai pariterapiaa (tekee erikseen perhe- tai pariterapiapäätöksen), jos asiakkaan tilanne on sellainen, että se edellyttää pidempikestoista työstämistä yhdessä perheen tai puolison kanssa. Tällöin perhe- tai pariterapian tarve tulee yksilöllisesti perustella kuntoutussuunnitelmassa/ lääkärinlausunnossa.
Terapioiden yhteenlaskettu käyntimäärä ei saa ylittää 80 kertaa vuodessa eikä 200 kertaa kolmessa vuodessa.
Työskentely on mahdollista myös suojatulla etäyhteydellä (Teams tai Zoom).
› Ota yhteyttä!
Lähetä yhteydenottopyyntö.
Loppuviikko on mennyt vähän harvinaisemmissa merkeissä. Olen osallistunut toisena Suomen edustajana eurooppalaisten perheterapiayhdistysten kongressiin Bulgarian Sofiassa jossa meistä on pidetty ...oikein hyvää huolta. Huomenna on vielä kokouspäivä ja sitten lähdetään kotimatkalle. On hienoa saada olla mukana eurooppalaisessa yhteisössä kuulemassa mitä eri maissa tapahtuu ja viemässä meille kaikille tärkeitä asioita eteenpäin.
Mitä, eikö se olekaan ADHD:tä?? Tässä kerrotaan, mistä voi olla kyse ja miten voit oppia keskittymään paremmin.

Mistä johtuu, että muisti pätkii ja keskittyminen herpaantuu? Moni epäilee nykyisin itsellään ADHD:ta, mutta suurimmalla osalla kyse voi olla...
link.yle.fiOletko koskaan miettinyt, mitä sinussa tapahtuu stressireaktion aikana?

FT, KM Katja Tervahartiala kertoo FinnBrain 2023 perhepäivässä pitämässään esityksessä siitä, miten olemme tutkineet stressiä ja sitä ...
youtu.beLempeitä ajatuksia kaikille tänään ja kaikkinä muinakin päivinä.❤️
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=615089137320024&id=100064568296709&sfnsn=mo
"Sekä Terhi Aalto-Setälä ja SOS-Lapsikylän psykologi Miila Paldanius näkevät, että nuorten on hankala luovia maailmassa, jossa epävarmuus on arkea ja kaikki tuntuu muuttuvan koko ...ajan.
Paldaniuksesta nuorten ahdistusta ei pitäisi katsoa kokonaisuudesta irrallaan, sillä se on oire yhteiskunnan laajemmista ongelmista, hätähuuto.
– Moni kärsii esimerkiksi sosiaalisesta jännittämisestä. Kouluympäristöstä on kuitenkin luotu sellainen, että monen nuoren on mahdoton saada siellä omaa potentiaaliaan näkyville, pärjätä tai voida hyvin, Paldanius sanoo.
Se, että yhä useampi nuori oireilee ahdistuksella, voi Paldaniuksesta olla merkki siitä, että useammalla tärkeällä alueella on epäonnistuttu tarjoamaan nuorelle sopivat edellytykset kasvaa ja kehittyä.
– Keskittyminen pelkän ahdistuksen hoitoon ei ole tarkoituksenmukaista, jos yhteiskunnalliselle ongelmalle ja nykytilanteen syille ei tehdä mitään. Katsomme silloin väärään suuntaan ja vieritämme aikuisten vastuuta nuorten harteille, hän pohtii."
Pirttiniemi pääsi kiinni ahdistuksen takia keskeytyneihin opintoihinsa Kelan Nuotti-valmennuksen avulla. Varsinaista ahdistuksen hoitoa...
yle.fiErityisesti psyykkisestä traumatisoitumisesta puhuttaessa käytetään sietoikkuna-käsitettä kuvaamaan mielialaa, johon liittyy myös keholliset reaktiot yhdessä aivotoimintojen kanssa. Puhutaan ...keho-mieliyhteydestä, tunneaivoista (limbisestä järjestelmästä ja aivorungosta) sekä järkiaivoista (etuotsalohkon aivoalueesta) sekä näiden välisestä yhteydestä. Myös varhaislapsuuden kokemukset saamastamme hoivasta vaikuttavat siihen, miten ja millaisista syistä aivomme hälyttyvät niin että siirrymme ylivireystilaan.
Silloin kun tunnemme olevamme turvassa, olemme omassa sietoikkunassamme ja mielialamme sekä toimintakykymme pysyy hyvänä. Osaamme arvioida tilanteita viisaasti ja reagoida niihin sopivalla tavalla. Kun teemme päätöksiä, meidän on mahdollista rauhassa harkita eri vaihtoehtoja ja valita paras mahdollinen. Voimme luottaa siihen että asiat sujuvat ja toiset ihmiset haluavat meille lähtökohtaisesti hyvää.
Sen sijaan kun koemme psyykkistä uhkaa, pelkoa tai vaaraa, sisäinen hälytysjärjestelmämme aktivoituu ja menemme yli- tai alivireyteen. Niistä tarkemmin alla olevassa artikkelissa, siinä puhutaan erityisesti ylivireydestä.
Tärkeää olisi oppia tunnistamaan itsessään muutoksen hetkiä vireystilasta toiseen ja löytämään keinoja, joilla saa palautettua turvallisuuden tunteen itseensä. Tällöin pääsee takaisin sietoikkunaan, hyvän toimintakyvyn alueelle. Siihen pääsemiseksi tarvitaan kykyä havaita mitä itsessä tapahtuu ja usein toisen/toisten ihmisten apua, jotta oppii säätelemään paremmin itseään. Me ihmiset tarvitsemme kahdenlaista säätelyä: sisäistä ja ulkoista. Säätelytaitoja voi opetella silloin, kun kokee olevansa turvassa. Lisätietoa löydät tramakirjallisuudesta ja traumatisoitumisen hoitoon perehtyneiltä psykoterapeuteilta.
Mieli | Viime vuodet näkyvät nyt terapeuttien vastaanotolla – Näin ylivirittyneisyystila oireilee:

Pitkittynyt epävarmuus on saanut monet ylivirittyneisyystilaan, jota voi toisinaan olla hankala tunnistaa.
www.hs.fiTänään näissä maisemissa sain osallistua etänä nuoren hoitoneuvotteluun. Hän pyysi apua viimeisillä voimillaan meiltä häntä lähellä olevilta aikuisilta. Meidän tehtävämme onkin ...pysähtyä ja toimia yhdessä samansuuntaisesti ja häntä riittävästi auttaen. #Eijätetäyksin #Nuorissaontulevaisuus #Kuunnellaanhuolellisesti #Apuaajoissa #Yhteistoiminnallisuus #collaborativework
Tässä vinkkejä ensi viikoksi, jos neurokirjon asiat kiinnostavat!